ROCD, POCD, HOCD – pakkoajatukset eri aiheista

OCD-pakko-oireinen häiriö

”Huomasin katsovani tuota miestä, ei helvetti, värähtikö munissa samalla? En kai mä ole homo?”; ”Tuli yht’äkkiä mieleen ajatus, että kuristan lapseni! onko mussa joku salainen taipumus pahaan?” ”En kai mää saa jotain seksuaalisia ajatuksia noista lapsista? Jos mää olisin pedofiili, niin se olisi pahinta mitä voi tapahtua!” ”Sainko HIV tartunnan, kun koskin siihen tahraan bussissa? Mun on pakko mennä testeihin…”

Tässä muutama pakkoajatus erilaisista aiheista. Pakkoajatus on sellainen ajatus jota et haluaisi kokea, mutta joka tulee kutsumatta. Se on silti vain ajatus. Pakkoajatus on toki tietynlainen ajatus, se on yhdenlainen spontaani ajatus ja yleensä sillä ei oikeasti ole mitään sen kummempaa merkitystä kuin muillakaan niillä tuhansilla ajatuksilla joita mielemme käsittelee vuorokauden aikana. Sinä ja minä saamme päivän mittaan kaikenlaisia ajatuksia ja impulsseja, osa niistä ajatuksista on positiivisia, osa neutraaleja ja osa kielteisiksi koettuja. Yhteinen tekijä noille ajatuksille on, että ne ovat spontaaneja, kutsumattomia. Niitä voi siksi kutsua myös tunkeileviksi ajatuksiksi ja jos koet, että huomaamasi ajatus on kielteinen tai jollain lailla paha, epämiellyttävä, niin sitä voi kutsua nimellä pakkoajatus. Oikeastaan ajatus on pakkoajatus vasta, jos koet sitä toistuvasti ja se alkaa ahdistaa sinua. Edellä olevat esimerkit ajatuksista ovat sellaisia joita moni potilaani/asiakkaani on kokenut toistuvasti ja jotka aiheuttavat kokijalleen ahdistusta. Ne ovat siis pakkoajatuksia.

Paitsi että pakkoajatus on spontaani ja pahana koettu, se on myös sellainen ajatus tai idea, jota et oikeasti missään tapauksessa halua toteuttaa, kokea tai tehdä. Jos siis olet rauhaa rakastava ja kammoat väkivaltaa, niin sinun kohdallasi pakkoajatus olisi todennäköisesti väkivalta-teemainen. Jos olet hankkimassa lapsia ja sinulla on taipumusta pakko-oireisiin, niin mitäpä muuta pakkoajatuksia kokisitkaan, kuin juuri väkivaltaisia ajatuksia jotka kohdistuvat lapsiin – tai ehkä seksuaalisaiheisia pakkoajatuksia – lapsiin kohdistuvia. Nämä ajatukset väistämättä aiheuttavat ahdistusta ja sitten kaikenlaista välttelevää käyttäytymistä: teet mitä tahansa välttääksesi noita ajatuksia, alat pelätä niitä ajatuksia ja mielesi alkaa antaa niille kaikenlaisia pelottavia tulkintoja: ”Entä jos oikeasti haluankin…?” Siinä vaiheessa viimeistään, kun alat ajatella noita ”Entä jos?” ajatuksia on ahdistuksesi jo noussut sietämättömäksi ja teet nyt kaikkesi varmistaaksesi, että mitään pahaa ei tapahdu ainakaan sinun ’välinpitämättömyytesi’ takia. Koetat lopettaa pakkoajatukset, alat vältellä tilanteita missä pakkoajatukset voivat ilmetä, alat korvata pakkoajatukset ’neutraaleilla’ ajatuksilla, teet kaikenlaisia oheistoimintoja, siivoat, lenkkeilet…mitä tahansa, kunhan pääset hulluista ajatuksista eroon. Lopulta alat pelätä myös omaa ahdistustasi ja haet rauhoitusta. Elämä alkaa olla yhtä taistelua pakkoajatuksia vastaan, ahdistusta vastaan – ja tästä taistelusta on tullut elämän sisältö. Mutta eihän niin pitänyt olla! Elämässäsi on ihan muut asiat jotka merkitsevät sinulle oikeata elämänsisältöä. Pakkoajatus – (tai muut pakko-oireet) on sellainen kiusaaja, joka on alkanut määritellä sinun elämääsi, mihin pitää keskittyä ja mitä pitää ehdottomasti varoa. Mutta juttu on näin: sinun pakkoajatuksesi on valehtelija. Se käskee sinun pestä käsiäsi kolmesataa kertaa päivässä, muuten et muka selviä, tai jotain pahaa tapahtuu. Se käskee sinun tarkistella seksuaalista suuntautumistasi aina kun olet tekemisissä ihmisten kanssa, varmistaa, että et vain saa väkivaltaista ajatusta, muuten muka paljastut joksikin mitä et halua…lopulta et muuta ehdikään, kuin tarkistella ja varmistella – ja ahdistus senkun jatkuu.

Onneksi tuo pakkoajatus-kiusaaja voidaan häätää sinun päästäsi johtajan paikalta. Huomaa: en sano, että häädämme ajatuksia. Sanon vain, että se kiusaaja nimeltään pakkoajatus-noidankehä voidaan panna oikeaan paikkaansa. Sen ei tarvitse antaa kiusata sinua loputtomasti. Sinä voit oppia, että pakkoajatus on vain ajatus siinä kuin muutkin ajatukset – lopputulos on, että pakkoajatus ei enää ole pakkoajatus, vaan vain ajatus. Ahdistus lievenee. Pakkotoimien, välttelyn ja kaikenlaisten varmistelujen tarve vähenee. Jotta tähän päästään pitää silti tehdä joitakin juttuja aika ovelasti. Puhutaan siedätyksestä. Sitä me juuri teemme CBT terapiassa: siedätämme sinut niin, että ajatusten merkittävyys ja ahdistavuus vähenevät. Mutta tämä tehdään tietyllä tavalla. Jos lähdet siedättämään itseäsi ajatuksille väärällä tavalla, niin on todennäköistä, että huomaamattasi käytät juuri niitä keinoja, joita se sinun pakkoajatus-kiusaajasi kuiskuttelee sinulle. Samoin jos teet siedätystä vain siedätyksen vuoksi, mutta et samalla huolellisesti ja asteittain jätä varmisteluja, tarkistelua ja välttelyä, niin teet itsellesi vain karhunpalveluksen. Pakkoajatukset saavat mielessäsi vain lisää merkitystä ja pelkäät ahdistusta entistä enemmän. Kysy kokeneelta CBT terapeutilta, miten voit päästä pakkoajatusten herruudesta ja kaikenlaisen pakko-oireilun herruudesta. Huomaa, että terapeutin on oltava kokenut paitsi CBT terapiasta, myös nimenomaan pakko-oireiden (pakko-oireinen häiriö) hoidosta.

Huomasitko, että alussa olevat esimerkit pakkoajatuksista ovat kaikki eri teemoista? Ensimmäinen on seksuaalisuus-teemainen pakkoajatus, seuraavaa väkivaltaisuus-teemainen, kolmas ehkä kokijalleen kaikkein pelottavin, pedofilia-teemainen pakkoajatus ja viimeinen on teemaltaan likaaminen, sairastuminen, tartuttaminen. Pakoajatukset saavat noiden aiheiden lisäksi monia muita muotoja ja niiden seurauksena kärsijä kokee pakottavan tarpeen suorittaa erilaisia pakkoajatukseen liittyviä pakkotoimia, tai rituaaleja. Jos esimerkiksi pakkoajatus koskee käsien likaisuutta (tartunta!!), niin on ihan ymmärrettävää, että ihminen silloin kokee valtavaa tarvetta juuri käsien pesuun.

Koska seksuaalisuuteen liittyviä pakkoajatus-oireita on aika vähän käsitelty asiallisesti, ja koska moni ammattilainenkin kokee ne jotenkin hankaliksi hoitaa, päätin kirjoittaa muutaman artikkelin aiheista. Muita hankaliksi koettuja aiheita ovat juuri pedofilia- teemaiset pakkoajatukset, väkivaltaiset pakkoajatukset ja parisuhde-teemaiset pakkoajatukset. Voit siis odottaa minulta lähiaikoina artikkeleja jotka käsittelevät erityisesti näitä pakko-oireita.

Siihen asti: otahan rennosti ja käy katsomassa miten OCDta voidaan hoitaa ja mitä tarkoittaa CBT
https://ocd-clinic.com/
OCD-pakko-oireinen häiriö

23 Comments

  • Kokokanel

    Reply Reply April 10, 2018

    Moi Ari,

    Ongelmani on pettämiseen liittyvät pakkoajatukset. Taustalla on yleistynyt ahdistuneisuus. Vuosia sitten, edellisessä suhteessani, sorruin kerran pettämään. Ehkä se oli myös minulle keino repäistä itseni irti epätoivoisesta tilanteesta ja toimimattomasta suhteesta. Joka tapauksessa niin kävi, enkä ole asiasta ylpeä.

    Nykyisen kumppanini kanssa olen ollut muutaman vuoden ja suhteemme on hyvä. Ihan viime aikoina minulle on alkanut tulla pakkoajatuksia pettämisestä: entä jos annan tässäkin suhteessa annan asioiden kehittyä siihen, että lopulta petän ja sitten pilaan kaiken? En siis todellakaan halua pettää, mutta pelkään että niin vain käy. Pelkään, että minussa on jotain vialla, koska olen ennenkin pystynyt pettämään.

    Olen tämän takia nykyään tuntosarvet pystyssä koko ajan: “Katsoiko tuo henkilö minua sillä silmällä, jos katsoi niin miten reagoin? En kai halunnut seksiä hänen kanssaan?” “Meikkasin ja pukeudun nätisti töihin aamulla. En kai vain oikeasti halua pettää kumppaniani jonkun työkaverin kanssa?” “Uskallanko mennä illanviettoon? Entä jos joku tulee iskemään minua, olenko silloin antanut ymmärtää jotain ja kenties salaa halunnutkin sitä?” “Tuo henkilö on mielestäni viehättävä, miksi minusta tuntuu tältä, olenko nyt pettäjä?”

    Ehkä joku tässä tilanteessa alkaisi pukeutua säkkiin ja välttää kaikkia tilanteita, joissa minkäänlainen flirtti tai säpinä ihmisten välillä voisi tulla kyseeseen. En kuitenkaan usko sen olevan ratkaisu mihinkään. Tuntuu että minun on nykyään vaikea asettaa itselleni terveitä ja fiksuja rajoja, koska tunnen syyllisyyttä ihan kaikesta ja pelkään, että tulen pettämään.

    Mikä neuvoksi?

  • Poika

    Reply Reply December 17, 2018

    Moi. Kärsin kamalasta pelosta skitsofreniaa ja psykoosia kohtaan ja ongelmani ovat myös pakkoajatukset. Joten kysyisin onko aivan tavallista että ihminen kuulee omat ajatuksensa esim.kaupassa miettii että vielä piti ostaa maitoa niin kuulee sen ajatuksena pään sisällä tai kun lukee
    jotain niin kuule oman äänensä pään sisällä ja musiikki jää myös luuppaamaan päähän. Ja niihin pakkoajatuksiin olenko käsittänyt oikein että pakkoajatukset ovat ihan tuulestatemmattuja tai siis että ne tulevat päähän tuosta noin vaan vaikka niitä ei erikseen ajattelisi koska minulle tulee juuri kamalia pakkoajatuksia esim.”nyt tapan tuon kaverin” mutta ne pakkoajatukset kuuluvat juuri sillä samalla ajatuksen äänellä josta aiemmin mainitsin ja tämä ahdistaa ja pelottaa todella paljon joten onko nämä jotain ääniharhoja vai aivan tavallista paniikkihäiriötä,ahdistusta ja pakkoajatuksia vai olenko sekoamassa? Ahdistus ja stressi on aivan jäätävää…

    • Ari

      Reply Reply December 18, 2018

      Moro poika. Pakkoajatukset tosiaankin tulevat tuosta vaan, ilman mitään syytä. Pakkoajatuksen voi tietenkin laukaista jokin tilannekin, esim. jos ajat autoa niin voi tula pakkoajatus: “ajan toista autoa päin”. Pakkoajatuksen tekee pakkkoajatukseksi se, että sitä ajatusta alkaa pelätä ja siten vältellä. Muuten se olisi vain ahdistava ajatus joka menee ohi…

      Se, että kuulet ajatuksesi ääninä on mitä todennäköisimmin myös vain pakkoajatus. Sanoit, että ääni on pääsi sisältä – ei siis tule ulkoa. Koska näin on niin on melko varmaa, että tosiaankin kyseessä ovat pakkoajatukset. eikä varsinainen ääniharha.

      Olennaista hoidon kannalta on, paljonko oikeasti uskot niihin ajatuksiisi ja siihen, millaisen merkityksen annat niille. Jos uskot, että ne ovat totta, niin silloin – edelleen todennäköisesti silti kyseessä on pakkoajatukset – kehotan hakemaan apua kokeneelta terapeutilta (CBT) koska muuten et todennäköisesti pääse pelosta. Ongelmaksi saattaa tulla, että Suomessa on niin kovin heikko taso pakkoajatusten hoidossa ja voi olla vaikea löytää kunnon terapeutti. Mutta kyllä niitä toki on, kysy, että onko terapeutti kokenut nimenomaan pakkoajatusten hoidosta ja käyttääkö hän ERPtä hoidossa – tämä on tärkeää, koska pelkkä ns kognitiivinen työ ei riitä. Mutta yhtenvetona: mitä todennäköisimmin kärsit ahdistavista ajatuksista jotka ovat muuttuneet pakkoajatuksiksi juuri siksi kun pelkäät niitä. Tästä pääsee tehokkaalla CBT terapialla. Toki pitää tehd kunnon huolellinen arvio, että saa selkeämmän kuvan ongelmastasi.
      Lisää tietoa CBT terapiasta saa täältä:

      https://ocd-clinic.com/

      Terveisin
      Ari

      • Poika

        Reply Reply December 18, 2018

        Hei ari kiitos nopeasta vastauksestasi! Huojentavaa kuulla että nämä olisivat juuri vain niitä samoja pakkoajatuksia joita on ollut ennenkin.Kaikki tämä sama pelko skitsofreniasta, psykoosista ja pakkoajatuksista palasivat taas hyvän kevään ja kesän jälkeen… Kysyisin vielä että onko paniikkihäiriö periytyvää? Lähisukulaisellani on paniikkihäiriö ja itse kärsin juuri tuosta hulluksi tulemisen pelosta joka käsittääkseni on yleinen pelko paniikkihäiriössä..

  • Ari

    Reply Reply December 18, 2018

    Moikka,

    kyllä ahdistus yleensä, tai siis taipumus olla liian ahdistunut – mukaanlukien paniikkihäiriö- on periytyvää. Eri asia on, että perityykö se taipumus ahdistua geneettisesti, niinkuin esimerkiksi taipumus sairastua 2 tyypin diabetekeseen oletettavasti voi. Mielestäni tälle ei edes tarvitse saada 100% vastausta. Niinkuin ei sillekään, että onko diabetes osittain perittyä vai täysin hankittua. Kokemukseni on, että taipumus reagoida ylenmääräisellä ahdistuksella perityy lähinnä niin, että opit tietynlaisen tavan reagoida. Tähän liittyy esimerkiksi taipumus suhtautua epävarmuuteen. jos on kotona oppinut, että epävarmuus on mahdoton asia kestää, niin varmaankin aina ahdistuu, kun kuitenkin väistämättä kohtaa epävarmuutta. (kuten esimerkiksi kysymyksen: mitä tämä merkitsee, kun “kuulen oman ajatukseni?”…) Mieli hakee varmuutta, ja kun se ei sitä saa, ahdistus nousee…eli opettele sietämäään ajatuksesi, ne “äänet” äläkä pyri 100% varmuuteen..vähitellen niiden merkitys vähenee – ja siten luultavasti niiden esiityvyyskin – loppujen lopuksi kun unohdat ne.

    • Poika

      Reply Reply January 6, 2019

      Kiitos ari aiemmasta vastauksesta! Kysyisin taas kun jälleen kaikki alkoi olla jo parempaan suuntaan ahdistuksen kanssa kunnes minua alkoi ahdistamaan tämä ajatuksen ääni ja aloin miettimään kuulenko nämä ajatukseni varmasti pään sisältä sillä samalla ajatuksen äänellä vai onko tämä ääniharhoja ja että kuulenko ne ulkoisesti no tästä ahdistus ja pelko kasvoi valtavasti ja olo muuttui epävarmaksi nyt ahdistus ja paniikki ovat jäänneet niinkuin päälle mietin ja pelkään tätä 24/7.. Ja olo on käsittämättömän vaikea ymmärän toki että nämä ovat sitä samaa ajatuksen ääntä mutta samalla on pelko että onko sittenkään? Onko sittenkään kuulenko ajatukset sittenkin ulkoisesti? Ja tästä tulee epävarma olo ja ahdistus siitä senkun lisäntyy.. Minulla oli sama pelko vuosi sitten mutta se kesti silloin vain muutaman päivän ja unohdin koko asian ja tiesin että samaa ajatuksen ääntä ja pelko poistui mutta nyt on sitten todella ahdistava olotila koko ajan.. Mutta kaikki tämä alkoi jälleen siitä kun aloin itse miettimään tätä.. Mutta osaatko sanoa onko tämä ocd:tä, paniikkihäiriötä vai olenko nyt todellakin sekoamassa? Ja onko vinkkejä miten tästä jatkuvasta pelosta ja ahdistuksesta ja asian miettimisestä pääsisi eroon? Jos en siis ole sekoamassa.. Toivottavasti voisit vastata pian terv. Todella pelokas poika..

      • Ari

        Reply Reply January 8, 2019

        Moro,

        ymmärrän, että olet peloissasi ja haluaisit varmuutta, että kaikki on hyvin, etkä ole sekoamassa tai kärsi hallusinaatioista. Kuitenkin juuri se, että vaadit 100% varmuuden aiheuttaa lisää ahdistusta. Miksi? Siksi, että 100% varmuutta ei ole. Riittävä varmuus on, mutta ei absoluutttista varmuutta. Kun et ole ihan varma niin mitä teet? Kuulostelet niitä ajatuksia ja ääniä. Tarkkailet oloasi. Tarkkailemalla pidät itsesi jatkuvassa yliherkkyyden tilassa – tämä lisää pelkojesi merkitystä mielessäsi ja ahdistus lisääntyy. Koeta hyväksyä se, että ei ole varmuutta. Ei meillä kellään. Katsopa mitä vastasin eräälle toiselle joka kysyi jatkuvasta murehtimisesta joka liittyi epäavarmuuteen ja pakkoajatuksiin.

        https://paniikkihairio.fi/jatkuva-huolestuneisuus-murehtiminen-ja-asioiden-obsessiivinen-pyorittely-marehtiminen-miten-niista-paasee/

        Terveisin ari

        • Poika

          Reply Reply January 10, 2019

          Moi kiitos jälleen kerran pikaisesta vastauksesta!

  • Minä vain

    Reply Reply April 19, 2019

    Olen 14 vuotias tyttö. Olen kärsinyt jos 8kk HOCD ajatuksista. En ole millään tavalla kiinnostunut tytöistä vaan pojista ja tälläkin hetkellä olen ihastunut poikaan. Kaikki alkoi kun syyskuussa eräs ilta aivan spontaanisti aloin pohtimaan että minkäköhän laista elämäni olisi jos olisin lesbo. Päädyin siihen lopputulokseen että se olisi aivan hirveää ja tietenkin rupesin pelkäämään että entä jos joskus muutun lesboksi. Ajatus seksuaalisessa kanssa käymisessä oleminen tytön kanssa on ahdistava, ällöttävä ja epämiellyttävä, kun taas miehen kanssa hyvä, miellyttävä, kiihottava ja vähän jännittävä. Olen kahdeksan kuukauden aikana miettinyt kaikenlaista. Entä jos oon ihastunut tohon tyttöön, entä jos joskus ihastun ja rakastun tyttöön, entä jos joskus vaan huomaan olevani lesbo yms…. Tällä hetkellä minua ahdistaa se että entä jos nämä ajatukset ovat sitä lesboksi kasvamista ja alan pikkuhiljaa muuttua lesboksi! Kun en halua olla tytön kanssa kun se on niin ällöttävää, mutta entä jos vaan kiellän sen itseltäni ja tietämättäni tykkäänkin tytöistä!!! En koe olevani lesbo ja ajatus tytön kanssa naimisissa tai sängyssä on todella utopistinen. Silti vaan ahdistaa!! Eli, onko tämä vaan se HOCD vai Lesboksi kasvamista?

    • Ari

      Reply Reply April 21, 2019

      Moro,

      ihan lyhyesti: tuo on selvästi OCD ajattelua – ahdistava ajatuksesi on lesbo/homo-teemainen pakkoajatus, ei muuttumista tai kasvamista lesboksi. OCDlle on tyypillistä juuri tuollainen “entä jos?” ajatuksen pyörittely, varmistelu, itsen tarkkailu…

      Koeta parhaaasi mukaan hyväksyä se, että koet tuollaisia spontaaneja ajatuksia (“entä jos olen lesbo; entä jos olen ihastunut tyttöön…”). Se, että koet tuollaisia spontaanjeja ajatuksia kertoo vain sen, että olet tavallinen ihminen – tavallinen ihmminen kokee kaikenlaisia spontaaneja ajatuksia – ja niihin ajatuksiin ei ole mitään syytä lähteä hakemaan selityksiä ja vastauksia.

      Otahan rennosti,

      Ari

  • Ajattelija

    Reply Reply May 15, 2019

    Hei Ari!
    Minulle on pitkään tullut erittäin ahdistavia itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi tiskatessa veistä tulee ajatus että ”voisin viillellä kättäni” ja ahdistun ajatuksesta.
    Ajatuksissani jotenkin voisin ”nauttia” itseni satuttamisesta tai tehdä sen hyvin helposti,tämä aiheuttaa sitä että mietin sitten koko loppupäivän ajatusta ja kyseenalaistan mm. Että miksi ajattelen niin ja että haluanko oikeasti tehdä jotain itselleni.
    Ajatukset aiheuttavat minussa harmia ja ahdistusta.
    Onko tämä normaalia OCD:ta? Minulla on siis muitakin pakko-ajatuksia mutta tämä on jotenkin vaan niin vastenmielinen..

    • Ari

      Reply Reply May 16, 2019

      Hei Ajattelija,

      jos saat vastenmieliseltä tuntuvia ajatuksia, niin se on aivan normaalia. Se ei ole edes OCDta, vaan normaalia kaikille ihmisille. Jos ahdistust niistä ajatuksista, sekin on normaalia. Minäkin ahdistun hiukan jos huomaan ikävän, vaikka väkivaliasen ajatuksen.

      Kun sitten mietit noita ajatuksiasi loppupäivän ja ihmettelet, että miksi ajatteln näin? ym…silloin pahennat omaa ahdistustasi. Tämä ajatusten analysointi ja mielen rauhoittamismenetelmä itse asiassa pahnetaa ahdistustasi – vaikka tarkoituksesi on saada mieli rauhoittumaan. Tästä seuraa sitten se, että nuo ajatukset tuntuvat entistä merkittävimmiltä. Seurauksena on, että niistä -vaikkakin pahalta tuntuvista, mutta ihan vaarattomista- ajatuksista on nyt tullut ns “pakkoajatuksia”. Tässä vaiheessa voimme jo mahdollisesti puhua häiriöstä nimeltä OCD.

      Alkuperäinen kysymyksesi oli, että onko normaalia OCDta se, kun tulee spontaani ajaus: ”voisin viillellä kättäni” ja sen seurausksena (ei enää spontaani) ajattelu: miksi ajattelen niin ja että haluanko oikeasti tehdä jotain itselleni….
      > Vastaus: kyllä on. Tuollainen vastenmielisten ajatusten kokeminen, tarkkailu ja analysointi on nimenomaan normaalia OCDta.

      Muista, että OCD on “vain” ahdistushäiriö. Se ei ole mikään merkki sekoamisesta tms. OCDn voi hoitaa erittäin tehokkaasti kokeneen CBT terapeutin avustuksella. Mutta CBT terapeutin pitää olla kokenut nimenomaan OCDsta – ja hänen pitää olla kokenut ERP hoidon käyttämisestä (altistus ja vasteen esto) sekä muusta ns behavioraalisesta hoidosta, ei ainoastaan kognitiivisesta.

      Otahan rennosti,

      Ari

  • Ajattelija

    Reply Reply May 21, 2019

    Kiitos Ari vastauksestasi!
    Nämä itsetuhoiset ajatukset/itsemurha-ajatukset ovat minulle pelottavia ja vastenmielisiä. Tuosta veitsi jutusta vielä,että myöhemmin kun ajattelin asiaa niin mietin että en ikinä voisi tehdä niin,sitten sanoin päässäni ikäänkuin itselleni että ”ensi kerralla sitten” ja siittäkin ahdistuin,että sanooko päänsisäiset äänet noita asioita.
    Se mitä tunteita nuo ajatukset minussa herättää on että ne pelottavat ja saavat minut ajattelemaan pidemmälle asiaa,pelottaa että sekoisin ja tekisin siinä itselleni jotain.

  • Pelkääjä

    Reply Reply August 19, 2019

    Hei. Olen 21 v ja kärsinyt ahdistuksesta jo vuosia. Ennen se oli “vain” pelkoa asioista, kuten että kaikki vihaavat minua. Nykyisin minulle on kuitenkin kehittynyt pelkoa ajatuksistani. Päähäni pälkähtää välillä ajatus kuten “entä jos joku on laittanut kamerat asuntooni sillä aikaa kun olin poissa”. Sitten nauran ajatukselle, koska en tietenkään usko sen olevan totta. Mutta ajatus jaa päähän pyörimään. Ja alan pelkäämään itse ajatusta. Pelkään että alan uskomaan sen olevan totta. Olen jo kauan pelännyt esim. Skitsofreniaa ja olen kuullut että sen esioireita ovat ahdistus ja masennus (joista olen kärsinyt), sekä harhaluuloisuus. Ovatko nuo ajatukset kuitenkin harhaluuloisuutta, koska liittyvät noinkin “hullun kuuloisiin” asioihin? Pelkään aivan kuollakseni psykoosia. Lääkärillä kävin vuosi sitten ja sain vain ahdistuslääkkeitä kouraan. Ne saivat olon hirveäksi enkä ole enää oikein luottanut lääkäriin… Tunnistan itseni kyllä tuosta, että “koskin johonkin läikkään, sain varmaan HIV:n”. Olen erittäin taipuvainen vatvomaan, pelkäämään ja murehtimaan asioita.

  • Mällykkä

    Reply Reply August 28, 2019

    Heippa.
    Mulle on nyt uusivanhana pakkoajatuksena ruvennut jäytään mieltä ajatus siitä, että olen pedofiili tai muuttumassa sellaiseksi. Aina kun olen hermostunut, kärsinyt paniikista tai muista pakko-oireista on usein alkanut vaginani sykähdellä. Näin tapahtuu usein kun ajatukset karkaavat johonkin kiellettyyn, kuten juurikin pedofiliaan, raiskaukseen tms. Tämä on todella ahdistavaa ja kamalaa. Olen raskaana, joten ajatus on vieläkin ahdistavanpi kuin menneisyydessä. Huokaus, pääseekö näistä ajatuksista ikinä eroon?

    • Ari

      Reply Reply September 28, 2019

      Hei,

      on varsin mahdollista, että et pääse noista ahdistavista ajatuksista koskaan eroon. Et pääse niistä eroon ainakaan niin kauan kun

      1. annat niille sen merkityksen, että ne ovat vaarallisia
      2. koetat siksi päästä niistä eroon
      3. et opi hyväksymään niitä vain ajatuksina
      4. et opi hyväksymään noita fyysisiä tuntemuksia vaarattomina

      Toisaalta jos opit nuo asia, niin on todennäköistä, että pääset ajatuksista – tai ainakin niiden ahidstavuudesta eroon. Tuuollainen hyväksyminen vain vaatii usein kokeneen CBT terapeutin apua. Mutta voi onnistua itseapunakin.

      Toivotan onnea ja menestystä raskauteen ja tulevaisuuteen,
      Ari

  • Jenny

    Reply Reply September 18, 2019

    Hei! Olen 35 vuotias kohta vuoden ikäisen tytön äiti. Olen kärsinyt varhaislapsuudesta asti pakko-oireista.Lapsena tein ns. jälkitarkastuksia ja varmistelin perheeltä ja kavereilta etten ole rikkonut mitään. Hampaidenpesuun ja nukkumaan menoon liittyi tietyt tarkat rituaalit ja jos niihin joku puuttui ahdistuin valtavasti ja jouduin aloittamaan alusta. Äitini oli huolissaan ja vei minut lastenlääkärille, joka ei ollut huolissaan ja sanoi että tämä kaikki kuuluu normaaliin kehitykseen ja menee kyllä ohitse ennen murrosikää.No eipä mennyt. Sairaus vain muutti muotoaan. Lukioaikoina pesin käteni toistuvasti verille. Kokeisiin luku oli yhtä helvettiä kun piti lukea lauseita mielessä uudelleen ja uudelleen. Ettei vain mitään pahaa tapahtuisi kenellekään. Samoin kumitin vimmatusti kokeissa oikeita vastauksia pois kun en ollut saanut niitä OCD:n mielestä oikein kirjoitettua. Kotona itkin katkerasti kun kovasta opiskelusta huolimatta en ollut pois pyyhkimisen ja uudelleen kirjoituksen vuoksi ehtinyt vastata kaikkiin koekysymyksiin.Lukion jälkeen lähihoitaja opinnot olivat hyvin raskaat kun tarkastelin jatkuvasti kaikkea. Jaoinko varmasti lääkkeet oikein? Etten nyt vaan myrkytä ketään? Entä jos haluankin myrkyttää? Sekoanko? Muutunko pahaksi? Työelämässä sama rumba päänsisällä vain jatkui ja kiihtyi.Inhottavinta oli uudet seksuaaliset pakko-ajatukset. Ystävien kanssa vietetyn ravintolaillan jälkeen olin varma että olin humalassa päätynyt harrastamaan seksiä vessaan jonkun vieraan miehen kanssa. Hirveä ahdistus seurasi näitä iltoja ja yritys muistaa kaikki illan tapahtumat tarkasti. Sitten löysin ihanan turvallisen miehen. Rakastuin ja tulin raskaaksi. Olin niin onnellinen. Päätin lopettaa ominpäin mielialalääkkeen,kun olin lukenut sen mahdollisista haittavaikutuksista sikiölle. Pakko-ajatukset räjähtivät käsiin. Aloin pelätä töissäni hoitajana, että teen potilaille seksuaalisia tekoja. Jouduin jäämään pitkälle sairauslomalle ennen äitiyslomaani. Nyt siitä kun olen ollut töissä viimeksi on jo pari vuotta jäin vauvan kanssa hoitovapaalle. Koko tämän ajan olen pelännyt, että siellä töissä olisi tapahtunut jotain sopimatonta. Hirveää tuskaa ja syyllisyyttä koen. Hirveän surullista on että pakko-ajatukset ovat nyt siirtyneet vauvaan ja saan päivittäin ahdistavia ajatuksia siitä että tekisin jotain sopimatonta lapselleni. Olen hakenut apua. Lääkkeet eivät ole tehonneet. Terapiassa käyn ja olen jonossa magneettistimulaatiohoitoon. Olen hyvin herkkä ihminen,eikä minulla ole mitään seksuaalisia haluja lapsia tai vammaisia kohtaan. Itsetuntoni-ja luottamukseni on nollassa.Tunnen olevani hirviö.

    • Ari

      Reply Reply September 28, 2019

      Et ole hirviö, etkä paha. Kirjoittamasi perusteella on helppo huomata, että tämä OCD-vaiva on sinulle raskas taakka ja ongelma on se, että pelkäät omia ajatuksiasi – ja sitten reagoit niihin. Ongelma ei siis ole se, että olisit hirviö vaan se, että pelkäät olevasi hirviö.

      Toivotan sekä onnea, että jaksavuutta sinulle Jenny. Ikävä kuulla, että lääkkeet eivät ole tehonneet. En tiedä millaisia lääkkeitä olet kokeillut ja millaista terapiaa saat, mutta Britaniassa, missä minä olen saanut koulutukseni (CBT; Cognitive ad Behavioural Therapy) käytetään kansallisessa terveydenhuolkossa OCDn hoitoon CBTn ja ssri lääkeiden yhdistelmää – tai vaihtoehtoisesti CBTtä yksinään. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että CBT yhdessä ssri lääkityksen kanssa on ilman mitään epäilyä tehokkain hoitomuoto sitkeään OCDhen. Se toimkii. Mutta tässä on se vaikeus: Suomessa on vaikea löytää CBT terapeuttia joka olisi perehtynyt OCDn hoitoon. Tai ylipäänsä CBT terapeuttia.

      Jos löydät terapeutin joka oikeasti tekee CBTtä (suomeksi kognitiivinen ja käyttäytymisterapia) ja on kokenut nmenomaan OCDn hoidosta, niin tartu kiinni. Mutta tarkista, että terapeutti ei tee pelkkää kognitivista työtä, vaam erityisesti myös behavioraalista – siis molempia, ja vielä käyttää hyväksymismenetelmiä. Itse olen OCD spesialisti, mutta et saa minun hoidoistani Kelan tukea – koska pätevyyteni ja laillistukseni on Brittiläinen. Moni toki silti haluaa hoitooni.

      Kaikkea hyvää,
      Ari

  • Väsynytihminen

    Reply Reply September 27, 2019

    Minulle on diagnosoitu lapsena pakkoajatukset. Ajatukseni lapsena oli väkivaltaisia ja ajatusten kokeminen siihen aikaan oli rankkaa. Nukuin niin että, vanhempani vartioivat minua kun nukun koska pelkäsin itseäni niin kovasti. Nyt aikuisena kun muutin pois kotoa ja minulla on jo oma parisuhde pakkoajatukset ovat tulleet takaisin mutta ei enää väkivaltaisina. Pelot ovat enimmäkseen laki painotteisia. Pelkään että vahingossa rikon lakia tai teen tietämättäni jotain väärää. En kykene edes kävelemään päin punaisia tai olla lukematta sata kertaa virallisia papereita ilman että ahdistun. Ja vaikka lukisinkin ja ottaisin asioista selvää silti kauhukuvat päässäni saa vallan ja menen paniikin valtaan. Pahinta tässä on se että välillä en enää tunnista mikä on todellisuus ja mikä vain mielikuvitustani. Olen niin väsynyt tähän. Pääni ei suostu olemaan hiljaa välillä tuntuu sille kuin joku puhuisi kanssani 24/7h Tuntuu että suomessa lääkärit eivät tiedä mikä pakkoajatus on joten en ole lapsuuden jälkeen kenellekkään puhunut ongelmastani.

    • Ari

      Reply Reply September 28, 2019

      Olen terapiassani hoitanut monia joilla on pakko-oireilu (pakkoajatukset ja niihin liittyvät pakkotoimet ja mukana aina seuraava ahdistus) pyörii lakiteemoissa. Moni pelkää juuri sitä, että on tullut rikottua lakia tai tehtyä jotain joka pitäisi ainakin tarkistaa. Sitten kun siihen tarkistamiseen lähtee, ne ajatukset muka rauhoittuvat hetkeksi, olo helpottuu ehkä hetkeksi, mutta todellisuudessa ajatukset saavat vain voimaa ja valheellista merkitystä – jolloin ahdistus kasvaa. Siksi se tarkistelu ptäisi jättää. Mutta se juuri onkin vaikeaa kun pelottaa ja ahdistaa. Tässä tarvitaan usein kokeneen terapeutin apua. Sellaisen terapeutin joka ei lisää niitä merkityksiä – niinkuin usein ikävä kyllä tapahtuu ns perinteisessä psykoterapiassa.

      Perinteisen psykoterapian vastaisesti, CBT terapiassa opit aluksi paremmin ymmärtämään, että ne merkitykset joita olet antanut (“olen ehkä rikkonut lakia > tämä on väärin > minun on tehtävä asialle jotakin > jos en tee, niin jotain muuta paha tapahtuu, jos en tee mitään niin ahdistukseni pahenee”…) ovat luuultavasti vääriä. Sitten opit ns altistamisen avulla oikeasti sietämään epävarmuutta ja pahaa oloa – jolloin loputulos o, että olo alkaa oiekasti helpottaa – ilman, että tarvitsee tehdä niitä uudelleen ja uudelleen lukemisia ym. Saat elämäs takaisin.

      Olet ikävä kyllä oikeassa siinä, että Suomessa on yleisesti hyvin heikko taso pakkoajatusten ymmärtämisessä. Ota yhteyttä jos joskus haluat kokeilla miten CBT toimii kun se tehdään oikein.

      Hyvää jatkoa,

  • Maiju

    Reply Reply January 15, 2020

    Hei ! Olen kärsinyt todella todella monista pakko ajatuksista elämäni aikana. Olen 26-vuotias.
    Pahimmat pakkoajatukset ovat hyvin seksuaalisia. Entä jos teen niin ja näin.
    Nyt mielessä on, että onko normaalia korvata seksuaaliset pakkoajatukset toisilla seksuaalisilla ajatuksilla, jotka ovat minulle ns.vähemmän ahdistavia ? Pelkään pettämistä yli kaiken ja pelkään että kiihotun sopimattomasta ajatuksesta.
    Olen onnellisesti parisuhteessa.
    Kiitos etukäteen vastauksesta.

  • Ylianalysoija

    Reply Reply January 19, 2020

    Moikka. Oon jonkin aikaa lukenut sun kirjoituksia ja pakko sanoa että oot aika uskomomaton tyyppi. Näistä sun kirjoituksista ja viesteistä muille ihmisille on ollut ihan hirveästi apua omien pakko-ajatusten ja paniikkikohtausten hoidossa. Oon saanut paljon eväitä omien ongelmien kanssa elämiseen ja siihen että on alkanut hyväksymään itseni paremmin. Kiitos siitä! 🙂

    • Ari

      Reply Reply January 19, 2020

      Hei,

      kiitos mukavasta viestistä! Kiva kuulla, että olet saanut kirjoituksistani apua omien pakko-ajatusten ja paniikkikohtausten hoidossa. Iso asia on, että olet alkanut hyväksymään itseäsi paremmin. Hyväksyminen onkin avainasia. On tosi tärkeää oppia hyväksymään se, että saat erilaisia ahdistavia ajatuksia. Niinkuin minäkin. Ja kaikki ihmiset. OCDssa ongelma on, että sinä tuomitset itsesi kun saat sellaisia ajatuksia. En tiedä mistä kaikesta muusta olet tuominnut itseäsi, mutta kannustan sinua jatkamaan sen harjoittelemista, että hyväksyt itsesi ilman kaikenlaisia ehtoja ja pakkoja.

      Mukavaa tätä vuotta,

      Ari

Leave A Response

* Denotes Required Field